Tämän kirjan sanoma sisältää Suomen kansakunnalle vakavan kehotuksen kääntyä takaisin Jumalansa puoleen. Suomen kansan johtajien toimesta kehotus tulisi kansalle julistaa yhtä tosissaan kuin Kyösti Kallio vaimonsa Kaisan kanssa tekivät kehottaessaan kansaa rukoilemaan Kaikkivaltiaalta apua itsenäisyydestä edellisen kerran taisteltaessa (Hukka & Ristintuki Ry 2017, Sota-ajan ihmeet).

 Sekä Suomen maallinen että hengellinen johto ovat saaneet tämän kirjoituksen pääkohdat tietoonsa jo aiemmin ennen koko sanoman julkistamista kaikkien kansalaisten saataville tämän kirjan muodossa. En voi kuin toivoa ja rukoilla, että tämä kirjoitus vain täydentää kansakunnan johdon suusta samanaikaisesti tai jo aiemmin lausuttua. 

Suomalaisten taistellessa edellisen kerran itsenäisyydestään Marsalkka Mannerheim johti maata yhteistyössä Jumalan Sanan ja Jumalan Pyhän Tahdon tuntevan hengellisen johdon kanssa. Mannerheim oli Jumalan Sanan tuntemisen herättämässä terveessä jumalanpelossaan tietoinen esimerkiksi juutalaisten kohtelun vaikutuksesta oman kansakuntansa ylle tuleviin siunauksiin ja kirouksiin. Terveen jumalanpelon ja Jumalan kunnioituksen läsnäolo kansakunnan päätöksenteossa näkyi. Suomen itsenäisyystaistelua tukenut Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala kuuli Häntä kunnioittavan kansakunnan rukoukset ja lähetti palvelijoidensa kautta sanomia maallisen ja hengellisen johdon päätöksentekoa tukemaan. 

Kaikkivaltias Jumalamme, joka ilmoitti Moosekselle ikuiseksi nimekseen YHWH (voidaan lausua mm. Jahve tai Jehova riippuen lausunnassa käytettävien vokaalien tulkintaeroista), käytti mm. uskollista palvelijaansa Aarne Ylppöä tukemaan Suomen kansakunnan johdon päätöksentekoa. Kaikkivaltiaan pyynnöstä Ylppö välitti piispalle Herralta saamansa Sanan paikan, millä oli oma merkityksensä piispan miettiessä Mannerheimille annettavaa vastausta koskien juutalaisten luovuttamista Suomesta Saksasta tulleeseen pyyntöön liittyen (Hitsound Oy 2018, Aarne Ylppö - Suomen pelastaja?).

 Suomen kansakuntaa siunattiin itsenäisellä, runsailla vesivaroilla varustetulla ja kauniilla maalla. Suomen maa sai myös erityisen tanssivan neidon muodon, minkä yhteyttä Suomen ja Skandinavian erityiseen tehtävään Jumalan globaalissa pelastussuunnitelmassa käsittelin jo alustavasti Herran pääsiäiseksi 2021 antaman ilosanoman yhteydessä (Lavan 2021, Ilosanoma pääsiäiseen 2021, osa 2 - Pasuuna soi, Herra kutsuu!). Tämän kirjan sisältämässä sanomassa Herran Suomelle varaamaa erityistä osaa Herran globaalissa pelastussuunnitelmassa tarkennetaan. Suomi tulee olemaan ympäröiville kansakunnille esimerkkinä siitä, miten Herra alkaneella aikakaudella tulee lopulta käymään oikeutta jokaisen kansakunnan kanssa. Kansakuntien itsenäisyyden ja rauhan säilyttämisen mittareina ovat Pyhän Sanan mukaisesti mm. oikeuden ja vanhurskauden toteutuminen kansakunnassa sekä kansakunnan kyky siunata Israelia ja juutalaisia.

 Ei ole suinkaan sattumaa, että Suomi on kansakuntien seulonnan esimerkkimaaksi valittu erityisine muotoineen maailmankartalla. Saadessaan kansakuntana Häneltä paljon Hänen nimeensä vedoten ja Häntä avuksi huutaen, olisi Suomessa sukupolvesta toiseen pitänyt vaalia ymmärrystä siitä, että silloin kansakunnalta myös Pyhän Sanan Kirjoituksien tuntemista ja kuuliaisuutta kansakuntana vaaditaan. Jumalan Pyhään tahtoon toki kuuluu yksilöiden uskonvapaus, ja sen uskonvapauden toteutumista tulee yhteiskunnassa niin ikään vaalia. Uskonvapautta ei kuitenkaan ole se, että yhteiskunnassa ryhdytään itsenäisyyden antaneen Jumalan Sanassaan ilmoittamaa Pyhää Tahtoa muuttamaan ja järjestelmällisesti loukkaamaan johtaen maa samalla itsenäisyyden uhkaksi muodostuvan luopumuksen, Jumalan vihan ja ravisteluiden tielle.

Pyhän Sanan kautta Kaikkivaltiaan luonnetta tuntevat ymmärtävät, että kun Jumala nostaa maassa mitä vähäisimmistä oloista sanansaattajansa kansakunnan johdolle ja kansalle sanomaa tähän tapaan välittämään, on kansakunnan johtamisessa täytynyt astua jo vuosikymmeniä vakavasti harhaan. Kun YHWH nostaa sanansaattajansa julistamaan viimeistä mahdollisuutta kääntyä parannukseen, on kansakunnan syntivelka Jumalan silmissä jo kansakunnan olemassaoloa uhkaava. Nykyinen Suomen presidentti Sauli Niinistö todella onkin itse asiassa nyt jo yhtä vakavan paikan edessä kuin Kyösti Kallio aikoinaan. Suomi on jälleen jo taistelussa itsenäisyydestään, vaikka uhka ei vielä tulekaan rajojen ulkopuolelta. Uhka on kuitenkin yhtä todellinen. Jos kansakuntana Suomessa ei enää olla valmiita kuulemaan itsenäisyyden antaneen Jumalan puhetta ja vain Herran asettama viimeinenkin raja luopumuksessa ylitetään, tulee Kaikkivaltias Jumala itse nostamaan vihollisen kansakunnan rajat ylittämään, aivan kuten Tukholman profetiassa on jo 1980-luvulla Suomea varoitettu (Säkkinen 1984, Tukholman profetia).

Sama Jumala, jonka Pyhään Sanaan suomalaiset vetosivat itsenäisyyden saadakseen ja sen säilyttääkseen, asettaa Sanassaan ehdot Hänen avullaan saadun itsenäisyyden säilyttämiselle. Lähtökohta nykyisille Hänen nimeään julistaville kansakunnille on sama kuin muinaiselle Israelille kansakuntana annettu valinnanvapaus:

“Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala:

‘Hylätkää väärät tienne ja tehkää hyvää!

 Silloin minä annan teidän asua tässä paikassa.

 Älkää luottako valheen puhujiin, jotka hokemalla hokevat:

 ‘Tämä on Herran temppeli, Herran temppeli, Herran temppeli!’

Kääntykää vihdoin oikealle tielle ja tehkää hyvää,

 kohdelkaa aina oikeudenmukaisesti toisianne. 

Älkää sortako vierasheimoisia, älkää orpoja älkääkä leskiä. 

Älkää surmatko syyttömiä tässä maassa. 

Älkää seuratko muita jumalia, sillä se on teille turmioksi.

Jos tottelette minua, niin saatte asua tässä maassa, 

jonka annoin teidän isillenne ikuisiksi ajoiksi.

Mutta te luotatte valheellisiin hokemiin,

 eivät ne teitä auta.

Tällaisia ovat tiedän tekonne: 

te varastatte, murhaatte, teette aviorikoksia,

Vannotte väärin, uhraatte Baalille ja juoksette muiden

jumalien perässä, joita ette edes tunne!

Sitten te tulette tähän pyhäkköön,

 joka on minun nimelleni omistettu, 

ja sanotte minun edessäni:

 ‘Me olemme turvassa!’ 

Kuitenkaan ette luovu kauhistuttavista teoistanne.

Rosvojen luolanako te pidätte tätä temppeliä, 

joka on minulle omistettu? Siltä se minustakin näyttää’,

sanoo Herra. ‘Menkää Siloon siihen paikkaan,

 jonka kerran otin nimeni asuinsijaksi. 

Katsokaa, mitä olen tehnyt sille kansani 

Israelin pahuuden tähden! 

Minä, Herra, sanon teille, 

että teidän tekonne ovat yhtä pahoja 

kuin isiennekin teot. Te ette kuunnelleet

minua, vaikka minä uudelleen ja 

taas uudelleen puhuin teille. Te ette vastanneet

minulle, vaikka minä kutsuin teitä. 

Sen vuoksi minä teen tälle temppelille, 

joka on minun nimelleni omistettu ja johon te luotatte, 

samalla tavalla kuin tein Silolle. Näin minä teen tälle 

paikalle, jonka annoin teille ja teidän isillenne.

Minä karkotan teidät pois silmieni edestä, 

niin kuin olen jo karkottanut 

teidän veljenne, 

koko Efraimin heimon.‘”

Jer. 7:2-15 (KR92)

Hyvät suomalaiset ja suomalaisten keskuudessa asuvat, yhtä raskain sydämin kuin Jeremia joutui muinaiselle Efraimille julistamaan, julistan Kaikkivaltiaan kehotuksesta Suomen kansakunnalle parannuksen teon välttämättömyyttä Jumalan vihan laannuttamiseksi. Tehtävänäni on kuvata tämän kirjan sisältämän sanoman kautta suomalaisille ja ympäröiville kansoille se, miksi ulkoapäin monille niin täydelliseltä näyttäytyvää Suomea on kohtaamassa Jumalan ankara tuomio, ellei kansakunta tee parannusta ja käänny nykyiseltä tieltään takaisin kohti Suomen itsenäisyyden mahdollistanutta Jumalaansa.

Tässä sanomassa ei kuvata Suomen tilaa maallisin markkinatalouden käyttöön luoduin mittarein, vaan Suomen tila kuvataan Kaikkivaltiaan itsenäisyytemme antaneen Jumalan silmin. Osana sanomaa välitän saamani kehotuksen mukaisesti Suomen kansan johdolle ja Suomen kansalle tiedoksi myös parannuksen teon konkreettiset ensiaskeleet, jotka ovat välttämättömiä otettavaksi Kaikkivaltiaan kutsuun vastaamiseksi. On todellakin kansakunnan omissa käsissä itsenäisyyden saamisen jälkeen se, valitseeko se menestyksen vai tuhon, elämän vai kuoleman.

“Minä olen tänään pannut teidän valittavaksenne

 elämän ja kuoleman, menestyksen ja tuhon.

 Jos te noudatatte Herran, Jumalanne lakia, 

jonka minä teille nyt annan, 

ja jos rakastatte Herraa, vaellatte hänen teitään ja 

noudatatte hänen käskyjään, säädöksiään ja määräyksiään, 

te saatte elää. Teistä tulee suuri kansa, ja 

Herra, teidän Jumalanne, siunaa teitä siinä maassa, 

jonka nyt menette ottamaan omaksenne. 

Mutta minä ilmoitan teille tänään, 

että jos sydämenne kääntyy pois Herrasta ettekä tottele häntä, 

vaan eksytte kumartamaan ja palvomaan vieraita jumalia, 

teidät perii tuho ettekä saa kauan elää siinä maassa, 

jota olette nyt menossa ottamaan haltuunne Jordanin tuolta puolen. 

Taivas ja maa ovat todistajinani, kun nyt sanon:

 “Minä olen pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman,

 siunauksen ja kirouksen. Valitkaa siis elämä, 

että te ja teidän jälkeläisenne saisitte elää. 

Rakastakaa Herraa, Jumalaanne,

 totelkaa häntä ja pysykää hänelle uskollisina. 

Silloin te saatte elää, ja Herra antaa teidän aina asua siinä maassa, 

josta hän valalla vannoen antoi lupauksen teidän esi-isillenne 

Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.”

5. Moos. 30:15-20 (KR92)

Tämän kirjan sanoma on Herran viimeinen kutsuhuuto Suomelle kääntyä takaisin Jumalansa puoleen tuhoon vievältä nykyiseltä tieltään. Vaan kuuleeko enää kukaan? Löytyykö enää kansakunnasta itsenäisyyden puolustajia, joilla on ymmärrys ja tahtotila poistaa iljetykset Herran kasvojen edestä, jotta kansakunta ei päädy harhailemaan vastaavaan tapaan kuin muinainen Efraim viimeiselle mahdollisuudelle selkänsä käännettyään? Vai valitseeko todella Suomen kansakunta toistaa historiaa muinaisen kovakorvaiseksi käyneen Efraimin tietä?

“Näin sanoo Herra: ‘Pysähtykää ja katsokaa, minne olette menossa,

ottakaa oppia menneistä ajoista! Valitkaa oikea tie ja kulkekaa sitä,

niin löydätte rauhan. Näin sanoin, mutta te vastasitte: 

‘Emme kulje!’ Minä asetin teidän turvaksenne myös vartiomiehiä ja 

sanoin teille; Kuunnelkaa torven ääntä! 

Mutta te vastasitte: ‘Emme kuuntele!’

‘Kuulkaa nyt, kansat! Te kaikki, jotka olette koolla, 

pankaa merkille, mitä nyt tapahtuu. 

Kuule maa! Minä tuon onnettomuuden tälle kansalle - se on seuraus 

sen omista pahoista ajatuksista. Se ei ole totellut minun sanojani, 

ja lakini se on hylännyt. Mitä minulle merkitsee Sabasta tuotu

suitsuke tai kaukaisen maan tuoksuruoko? 

Teidän polttouhrinne eivät ole minulle mieleen, 

teidän teurasuhrinne eivät minulle kelpaa. 

Näin Herra on sanonut: ‘Katsokaa, 

minä panen tämän kansan eteen kompastuskiven! 

Siihen kaatuvat sekä isät että pojat, ja 

naapuri tuhoutuu naapurinsa kanssa.’ ”

Jer. 6:16-21 (KR92)

TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON —>